Lukuisat olivat ne illat, kun Kääpänen istui isolla tuolilla ja kertoili tarinaa käynnistään maan päälle.Hän kyllä kertoi rehellisesti joutuneensa pakosta olemaan maan päällä käävän takia, mutta arkuuttaan ja pelokkuuttaan hän ei maininnut. Sensijaan kertomus oli urhean maahisen rohkeaa vierailua saaren eläinten ja haltioiden luona. Käävän poistokin oli kuulemma hänen oman urheutensa tulosta. Ja mitä kaikkea hän olikaan nähnyt ja kokenut! AARTEITA , niitä maan päällä oli kaikkialla. Oli valoa, loistoa ja hohtoa joka paikassa.Sen valon määrää ei maahisten majoilla osata edes ajatella olevan. Toiset maahiset kuuntelivat Kääpäsen juttuja illasta toiseen uteliaina.Ne, jotka olivat käyneet maan pinnalla, ensin epäilivät asioiden totuutta, mutta Kääpänen osasi kertoa niin hyvin juttujaan, että kaikki uskoivat lopulta ja kaiken kuuli myös kaappi seinällä.
|
ETUSIVU | >>> |