TILHET

Silloin kuului jostain ylhäältä kirkasta ääntä. Se oli iloista ja nopeaa. Sitä kuultuaan kuopusmuurahaisen oli pakko nostaa katseensa taivaalle. Aivan rannassa olikin punamarjaisen puun oksalla isoja kummannäköisiä olioita. Niillä jokaisella oli päässään komea töyhtö. Kuopus luuli sitä näiden olioiden muuntumishatuksi. Ei tiennyt maahisparka, että nämä oliot olivat tilhiä, töyhtöpäisiä lintuja eivätkä ne miksikään pystyneet muuttumaan. Mutta aarteitako niilläkin oli? Punaista koreaa. Pian pyrähtivät ne kuitenkin johonkin.Peumahtivat pois.