Lenti kokko halki taivon, Lintunen ylitse ilman. Tuli tuota katsomahan: "Miksipä tuo on jätetty Koivahainen kaatamatta, Puu sorea sortamatta?" Sanoi vanha Väinämöinen: "Siksipä on tuo jätetty: Lintujen lepeämiksi, Kokon ilman istumiksi." "Hyvinpä sinäki laait: Heitit koivun kasvamahan Linnuille lepeämiksi, Itselleni istumiksi." Kalevala 2.runo
|
ETUSIVU | >>> |