| Louhi Pohjolan emäntä, Sanan virkkoi, noin nimesi: "Vielä mä tuohon mutkan muistan. Mutkan muistan , keinon keksin Kynnöllesi, kylvöllesi Karjoillesi, kasvuillesi, Kuillesi kumottaville, Päivillesi paistaville: Tungen kuuhuen kivehen, Päivän kätken kalliohon; Annan pakkasen palella, Vilun ilman viivytellä Kyntöjäsi, kylvöjäsi, Elojasi, toukojasi; Saatan rautaisen rakehen, Teräksisen tellittelen Halmehillesi hyville, Parahille pelloillesi. |
Nostan karhunkankahalta, Harvahampahan havuilta Ruuniasi riuhtomahan, Tammojasi tappamahan, Karjojasi kaatamahan, Lehmiä levittämähän. Kansan tauilla tapatan, Surmoan sukusi kaiken, Ettei kuulla kuuna ikänä Maailmassa mainittavan." |
| ETUSIVU | >>> |