Pitkä talvi palautti saaristoa entisiin uomiinsa. Paksut lumihanget ja tuimat pohjoistuulet hävittivät velhotuksen tekemät vahingot luonnosta ja uutta, voimakasta kasvua kehittyi lumen alla. Kun kevään lämpimät auringon säteet sulattivat lumet ja meren jäätä oli enää lauttoina veden päällä, Peikkosaaren rannoilla kuului poksahduksia. Rantaan ilmestyneitten pajujen kissat ne siellä aukesivat mahtaviksi ruokapusseiksi kevään ensimmäisille hyönteisille.Sitruuna-ja herukkaperhonen nautiskelivat runsaista eväistä ja velhosta kunnon haltiaksi muuttunut Peikko sai paljon haluamaansa kiitosta ja arvostusta.Hän huomasi, että oli kovin tärkeä ja tarpeellinen. Hänen suojeluksestaan oli ollut jo nyt hyötyä. "Kiitos kultainen Peikko! Teit tästä meille rikkaan. Et ole enää heikko. Työsi ei mene hukkaan!" |
ETUSIVU | >>> |