Syysöinä kuun valossa istuessa näki ukko myös tähtiä.
Otavan tähtikuvio, tuo taivaanlaen soppakauha,
vilkutti hänelle ja neuvoi huomaamaan myös Pohjantähden.
Sen kirkas valo kertoi salaperäisesti avaruuden suuruudesta.
Ei tiennyt saaren ukko tähtien olevan toisia aurinkoja kaukana kosmoksessa.
Kovasti ihmetteli kukkien haltia tähtien paljoutta.
Myyrää eivät tähdet kiinnostaneet ollenkaan.
Se yritti pysyä näkymättömänä ja löytää jokaöisen ruokansa.
SEITSEMÄN ON TÄHTEÄ OTAVASSA, TAIVAANLAEN KAUHASSA.