Joskus taivas oli kuin yhtä pumpulia. Sitä kun katsoi pitkään, alkoi pumpuliin ilmestyä kurkistelevia kasvoja. Toisinaan sieltä sai jopa iloisen hymyn. Pumpulit liikkuivat ja kasvot vaihtuivat. PUMPULIN PALLOJA, VANUN VILKUTUSTA!
