KÄÄPÄNEN
|
Vaikeaa oli nähdä uuden puristavan hatun alta. Kääpänen kuuli ihanaa ääntä rantakallion alta. Koska se ei ollut koskaan ennen käynyt maan päällä aiemmin, se ei oikein tiennyt olevansa meren äärellä. Se näki vain punaista taivaanrantaa ja kuuli aaltojen loiskintaa ranntakiville. Niinpä se arveli nyt olevansa suloisessa herkkumehujen maassa. Nyt Kääpänen ei tiennyt olisiko se onnellinen vai surun murtama. Se vain katseli, minkä saattoi nähdä ja kuunteli kaikkea tosi herkällä korvalla.
|
|
| ETUSIVU | >>> |