Sitten eräänä päivänä saaren haltiaukko joutui ihmettelemään outoa, liikkuvaa kääpää puolukkaisen kannon takana vilahtelemassa.
Kääpänen oli istunut jo muutaman tunnin kantoon nojaten, kun se kuuli askeleita sen takaa. Se halusi näyttäytyä salaperäiselle kulkijalle ja niinpä se viuhahteli puolelta toiselle piilopaikkansa ympärillä.
Ukko katsoi uutta ilmestystä ihmeissään ja lähti etsimään jotakin, kenelle kertoa hassusta otuksesta.
Se oli ollut erikoinen ja kadonnut saman tien.