Syksy alkoi myrskyllä taas kerran.
Niinhän se oli tehnyt joka vuosi ennenkin,
mutta näin kovaa tuulta lännestä
ei saaressa ollut ollut juuri koskaan!
Vesi löi rantakallioihin paukkeella
ja isotkin rantakivet peittyivät tyrskyihin.
Saaren puut olivat kovilla. Kuului nirinä
ja narina niiden runkojen tanssissa.
Tanssissa, johon riuhtova tuuli pakotti.
Kaikki olivat suojissa piilossa niin eläimet kuin
saaren haltiatkin.
|
|